Luottotappiot ratkaisevat vertaislainaamisen tuotot

Olen kirjoittanut aikasemmin vertaislainojen tuoton laskemisesta sekä vertaislainasalkkuni tuotoista. Päädyin näissä siihen, että tietyillä oletuksilla tuoton voi laskea olevan noin 15% ja että oman salkkuni ennuste olisi ehkäpä 18%. Nämä laskelmat olettavat, että koko laina-aika odotetaan loppuun, mutta miltä näyttää tilanne, jos millä tahansa ajan hetkellä joutuisi realisoimaan lainasalkkunsa nimellisarvoonsa?

Olen aikaisemmin laskenut tuottoa rullaavan 30 päivän ajalta verrattuna sijoitettuun pääomaan. Tässä laskutavassa on se haaste, että se ei ota huomioon mahdollisia pääoman menetyksiä kovin reilusti. Ajan kuluessa yhä suuremmalle osalle investoidusta pääomasta ei maksettaisi tuottoa. Tämäkään ei silti ottaisi huomioon luottotappioita, joita ei saa takaisin.


Yksi helppo tapa ottaa asia huomioon olisi merkata myöhässäolevien lainojen pääomasta jokin tietty prosentti kuluksi, esimerkiksi 30%. Tämä vastaa nyt "alennettua luottotappiota" alemmassa kuvassa. Mustalla siis 30 päivän rullaavasta tuotosta vähennetty samassa aikaikkunassa toteutuneet luottotappiot alennuksella.


Jyrkät pudotukset kertovat siitä, että siinä kohdassa on jäänyt merkittäviä lainoja maksamatta, eikä niille ole vieläkään saatu perinnästä maksuja. Tuotto painuu raskaasti tappiolle aika-ajoin, niinkuin voisi olettaakin.  Kun näistä myöhemmin saadaan perintään yksikin maksu, muuttaa kyseinen laina historiaa ja poistuu näistä luottotappioista, kunnes erääntyy jälleen.

Tämänmuotoisen tuottokäppyrän nähdessään pitäisi jokaisen itseään kunnioittavan sijoittajan jäädä miettimään tappioiden vaikutusta sisäiseen korkokantaan. Se onkin mielenkiintoisin kaikista käppyröistä.



Oletuksena on, että mikäli salkku realisoitaisiin tänä päivänä, saataisiin aikataulussa olevat lainat myytyä nimellisarvoonsa sekä myöhässä olevat lainat 30% alennuksella. Sisäinen korkokanta on ollut pitempään positiivinen vasta maaliskuun puolesta välistä. Olen maininnut aikaisemminkin, että lainan maksujen erääntyminen on todennäköisempää heti alussa. Näin ollen pääomaa merkittävästi lisättäessä käy todennäköisesti niin, että sisäinen korkokanta dippaa ensimmäisten maksujen erääntyessä, mutta kipuaa ajan kanssa järkeviin lukuihin.

Tällä hetkellä sisäinen korkokanta on vasta hieman alle 7%, mutta selkeästi nousussa. Punaisella alueella ollessa salkun realisointi ylläolevilla ehdoilla olisi johtanut kokonaisuutena negatiiviseen tuottoon. Vaikka lainojen nimelliskorot ovat keskimäärin yli 20%, ei mahdollisia luottotappioita huomioiva sisäinen korkokanta ole koskaan aiemmin ollut yli 6%. Huomioitavaa on, että sisäinen korkokanta nimenomaan on koko investoinnin yli, ylläoleva graafi ainoastaan kertoo sen kehittymisestä. Loppupiste on merkityksellinen, sekä kehityssuunta.

Eli mitä lukuja siis käyttää? Yhtäältä investoituun pääomaan nähden voittoa syntyy tällä hetkellä noin 18% vuositasolla. Toisaalta mikäli salkun realisoisi heti ja saisi myytyä myöhässä olevat lainat 30% alennuksella, olisi koko historian sisäinen korkokanta 6%. Sisäinen korkokanta ottaa huomioon luottotappioissa katoavan pääoman, mutta passiivista tuloa hakevalle se ei ole valtavan relevanttia.

Tiedetään, että lainojen alkupuolella erääntyminen on todennäköisempää, joten on oletettavaa sisäisen korkokannan tästä kasvavan, kuten se näyttää tekevänkin. Ajan myötä perinnästä saadaan myös tuottoja.

Edelleen uskon (lue: toivon) salkun pitkäaikaisen tuoton kipuavan tuonne 18% tietämille, tai vähintään 15%:iin, mikä pitää sisällään myös luottotappiot. Tähän tosin kestää vielä pari vuotta, sillä lainasalkun lainoista suurimmalla osalla on vielä sen verran jäljellä - se merkittävä ajanjakso jolloin luottotappiot ovat selkeästi rajallisemmat.

Kommentit

  1. Eikö omatunto kolkuta kun tuet suomalaisten ahdinkoa lainaamalla rahaa jättikorolla? Velkaantuneiden ihmisten määrä vain kasvaa ja yhä useampi uppoaa velkoihin.

    Olen välillä miettinyt näihin sijoittamisen moraalista puolta sillä minunkin salkustani vertaislainat toki löytyvät. Olen lueskellut netistä että moni on sitä mieltä että lainoihin pitäisi säätää paljon pienempi korko tai lopettaa kaikki lainatoiminta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista!

      "kun tuet suomalaisten ahdinkoa lainaamalla rahaa jättikorolla". Olipas siinä vahva väite ilman mitään perusteluja.
      1) mitä ahdinkoa tuen ja miten?
      2) millä jättikorolla?

      Tästä blogisarjasta on jo pitkään uupunut eettistä keskustelua. Hyvä, jos sitä saadaan aloitettua! :)

      1) Pyrin välttämään lainaamista ahdingossa olevalle. Se on sitäpaitsi huonoa bisnestäkin.
      2) Korot ovat selvästi matalemmat, kuin muut kulutusluotot.

      Olen kapitalisti, mutten toki ilman empatiaa.

      Jos joku pyytää rahaa tarpeeseen, niin pitäisikö jättää lainaamatta? Joku toinen vertaislainaaja lainaisi kyllä, ja jos ei lainaisi, jäisi jäljelle paljon kalliimmat vaihtoehdot. Ei mielestäni palvelus sekään lainanhakijalle.

      Joku toinen voisi nähdä jättikoron sijaan tämän toisin: vasta hiljan on IRR kivunnut minnekään järkevän sijoituksen tasolle. Toki oma toiveeni on että se tuosta jatkaa nousuaan, mutta varmaahan se ei ole. Joku voisi ajatella, että mitä muuta tämä on kuin hyväntekeväisyyttä, kun osa lainanottajista jättävät jo ensimmäiset maksut maksamatta, vaikka maksukykyä ainakin uskoteltiin olleen.

      Ratkaisu ei mielestäni ole pelisääntöjen rukaaminen. En ole sitä vastaan, mutta ajan hukkaa se on. Ratkaisu on ihmisten taloudenhallintataitojen kehittäminen. Siitä olisi koko yhteiskunnalle hyötyä, jos kenelläkään ei olisi tarvetta ottaa kulutusluottoja. Mutta emme ikävä kyllä vielä elä sellaisessa yhteiskunnassa, enkä usko vertaislainaamiseni pahentavan tilannetta.

      Poista
    2. Jos luin tekstin oikein niin saat 18% korkoa. Ja alusta ottaa vaikka toisen mokoman niin eikö kuluttaja joudu sitten maksamaan 35% korkoa?

      Kyllä noita ongelmia pitäisi jotenkin saada vähenemään, koko ajan kuitenkin lisääntyy maksuhäiriömerkinnät. Taloudenhallintataitojen kehittämistä ja lisää sääntelyä?

      Mun mielestä myös positiivinen luottorekisteri voisi olla hyvä juttu, sitä ehdotetaan myös tässä artikkelissa:
      http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005291612.html

      Poista
    3. Kuluttaja maksaa maksimissaan jopa 49% todellista vuosikorkoa, kyllä. Ja onhan se aivan posketon kulu. Mutta tarkoitukseni oli sanoa, että vaihtoehdot ovat usein vähintään yhtä kalliita tai kalliimpia. Esimerkiksi Ferratumin todellinen vuosikorko voi olla jopa yli 200%.

      Ei se toki tee 49 prosenttia pieneksi.

      Positiivinen luottorekisteri olisi hyvä. Sillä saisi tarkemman kuvan lainaajan velkatilanteesta. Toisaalta tarkoittaisi että hyvät lainanhakijat saisivat entistä edullisemmin lainansa. Riski-lainanhakijoiden kohdalla veneeseen kannattaisi taloudellisesti hypätä vasta aivan valtavilla koroilla.

      Niin kauan kun on kysyntää kulutusluotoille, niin pitkään joku tekee niillä rahaa. Säännöstelyllä voidaan pyrkiä jotakin vaikuttamaan, mutta esim kulutusluottoihin tehty laki vuodelta 2013 muutti pelikenttää uuden näköiseksi https://www.taloussuomi.fi/lainat-ja-vipit/pikavippilaki-kesakuu-2013-korkokatto-alle-2000-euron-vipeille.

      Tuota 50% korkokattoa voitaisiin toki hilata vielä alemmaksi, mutta esim Ferratum kiertää sitä laissa olevalla porsaanreiällä. Paras tapa olisi pyrkiä hoitamaan ongelmaa - ihmisten taloustaitoja - ei säännellä lieveilmiöitä. En pidä yhteiskunnan holhousajattelusta. Parempi opettaa ihmiset välttämään pään lyömistä seinään ja lattiaan, kuin pehmustaa ne.

      Lisäksi, piensijoittaja on uskoakseni hieman uhkarohkeampi ottamaan riskiä yrityksiin ja instituutioihin nähden. Kilpailun vertaislainamarkkinoilla pitäisi johtaa siihen, että pikavippitoimijat joutuvat ahtaalle, mikä on hyvä asia. Olisiko yhteiskunnalle jopa parempi, että vertaislainoihin virtaisi enemmän sijoittajien rahaa?

      Poista
  2. Mielenkiintoista analyysiä. Kuten aiemmin on tullut todettua, itselläni ei rohkeus/matikkapää riitä sijoittaa näihin vakuudettomiin vertaislainoihin. Sen sijaan sijoitukset on vertaislainapaikoissa joista löytyy jonkinmoinen buyback/vakuus (70%-100%). Näissä lisäriskinä on toisaalta sitten tuo buyback:in myöntäjä.

    Uusin kauppapaikka (olisikohan jo seitsemäs) jonne sijoittelin parisen kuukautta sitten on robo.cash jossa lainat on ns. "Payday" lainoja eli alle kuukauden lainoja ja korko on 14% 100% buyback takuulla. Hain tuossa sijoituskohdetta jossa rahat voi tarvittaessa saada ulos lyhyellä kuukauden varoitusajalla (pahimmillaan menee 60 päivää lainoissa joissa buyback realisoituu) Samalla tulee edelleen hajautettua vertaislainoja tällä kertaa Kazakstaniin...

    Osinkokuninkaan eettisen puolen pohdiskeluun voisi todeta että korkeahkojen tuotto odotusten vastapainona tähän sijoitusmuotoon liittyy korkeahkompi sijoittajan riski aina pääoman menetystä myöten. Tätä kautta en miellä vertaislainoja moraalisesti arvelluttavina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä eri kauppapaikkoja on todella paljon ja todella eri muotoisia. Olen kokeillut nyt neljää melko tosissani ja omalla kohdallani sijoittajan näkökulmasta eniten jännittää luotto itse lainapaikkaa kohtaan. Lopun pystyy jotenkuten laskemaan - riippuen ulos saatavista raporteista.

      Monet lainapaikat tuntuvat mainospuheissaan iloisesti sekoittavan lainojen korot ja sijoittajien tuoton. Lainapaikalle usein on ihan riittävää, jos saa rahan kohtaamaan ilman, että sijoittaja saa mitään tuottoa.

      Erityisesti pienet lainapaikat hyötyvät merkittävästi isojen pelureiden markkinoinnista. Vertaislainaamiseen virtaa näin uusia sijoittajia, joista osa varmasti hakee tuoreampiakin vaihtoehtoja rahoilleen. Vaikka sijoittajia kohtelisi huonostii, saattaa pärjätä.

      On siis oltava varovainen. Hajauttaminen toki hyväksi, jos ei täyttä luottoa voi palveluntarjoajalle antaa.

      Poista
    2. Kyllä, sijoittajan riskin toteutumisesta viimeisin hyvä esimerkki oli Mintosissa jossa siis on useita lainanmyöntäjä yrityksiä. Eurocent toimijan buyback keskeytettiin koska yritys joutui maksuvaikeuksiin. Nyt seurataan mielenkiinnolla saavatko tuonne sijoittaneet suurempaa siivua luotonottajien maksuista (Eurocentin perimä 90% korko versus 10% buyback taattu korko vertasi sijoittajille) vastapainoksi rajusti kohonneesta luottotappioriskistä.

      Mainittakoon vielä että omat sijoitukseni ovat varsin maltillisia näihin pieniin ja mahdollisesti lyhyen aikaan toimineisiin kauppapaikkoihin kuten robo.cash.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut kirjoitukset

Vertailu: paras osakevälittäjä ei ole Nordnet. Vai onko sittenkin?

Laskuri taloudelliseen riippumattomuuteen

Vertaislainoilla 20% korkotuottoon