Tekstit

Uusin kirjoitus

Puhu raha-asioista!

Kuva
Suomalaisille raha-asiat ovat tabu. Tai ainakin todella monelle. Ehkä pelätään, että oma talous näyttäytyy nolossa valossa, tai sitten kuulostetaan kerskailevilta. Tämä on merkittävä kansallinen ongelma, koska se johtaa huonoon talousosaamiseen.

246 000 suomalaista olivat ulosotossa vuoden 2017 lopussa. Syitä tälle on varmasti monia, esimerkiksi velkaa saa otettua helposti ja on vähätuloisuutta ja muuta. Jotkut ovat huonommista lähtökohdista, toisilla käy huono mäihä. Yleisin syy kuitenkin on se, että tehdään pitkäkestoisesti vääriä valintoja. Ei tietenkään tyhmyyttään, vaan ehkä osaamattomuuttaan. Ja joskus ulkoisista syistä.

Mistä johtuu, että emme hallitse talousasioita? Ihmiselle on luonnotonta palkinnon viivästäminen (kirjoitin tästä muuten jo 7 vuotta sitten) ja mikäli luonnollisia taipumuksiaan ei määrätietoisesti korjaa, tuskin koskaan myöskään hallitsee talouttaan.

Kun itse kävin peruskoulua, ei näitä asioita ainakaan vielä opetettu. Eikä opetettu kotonakaan. Vasta lukion pit…

Bondoran salkku takoo yli 20% tuottoa

Kuva
Omat kokemukseni Bondorasta sijoittuvat niinkin kauas taakse, kuin 2016. Tutustuin tuolloin useampaan vertaislainapalveluun, joista Bondora oli yksi. Heidän kampanjansa oli, että avaamalla tilin, sait viisi euroa suoraan ilmaista sijoitusrahaa tilillesi.

Vertaislainoissa on omat riskinsä. Oma vertaissijoitusstrategiani nojaa melko vahvasti suuriin lainamääriin ja todennäköisyyksiin, jotta tappiot olisivat mahdollisimman tasaisia ja ennustettavia. Kun tuo viisi euroa sijoitettiin korkeariskisesti, hyvin harvaan lainaan, oli se muutaman kuukauden jälkeen alaskirjattu tappioksi. Bondoran kautta sijoittaminen jäi hetkeksi siihen.

Kunnes taas tuli ajateltua, kuinka kapealla hajautuksella omat vertaislainani ovat. Näin päätin kokeilla uudelleen, vähän suuremmalla potilla ja hajautettuna useampaan lainaan.

Kun tuhat euroa oli useita kuukausia tuottanut tasaista tuloa ja alaskirjaukset pysyvät kontrollissa, lähdin lisäämään pääomaa. Bondoran kautta lainat voi hajauttaa Suomen lisäksi myös Vir…

Suorien osakkeiden ostaminen lapselle vaatii maistraatin luvan

Kuva
Tulin pohtineeksi hiljan, pitäisikö lapselle ostaa osakkeita yrityksistä, joiden tuotteista/brändeistä hän pitää. Moni näistä osakkeista eivät tietenkään olisi suomalaisia, vaan vaikkapa tanskalainen LEGO. Sepä aiheutuukin ongelmaksi, sillä Suomen lain mukaan lapsen puolesta ei saa hankkia suoria ulkomaisia osakkeita ilman maistraatin lupaa (442/1999 / 34 § / 13 d).

On kenties ihan hyvä, että kyseinen laki on olemassa, mutta on se melkoista hölmöyttä. Esimerkiksi Rovioon investointi on ihan OK, mutta LEGOon ei. Kumpaan uskaltaisit ennemmin varasi laittamaan?

Maistraatin luvan saa toki, mutta se maksaa.

Yleensä olen sitä mieltä, että lakia ei pitäisi rikkoa, mutta tässä teen kyllä poikkeuksen. Sääntö-Suomen pykälää noudattamalla siinä hetkessä, kun siirrät varoja lapsen arvo-osuustilille, se muuttuu lapsen varallisuudeksi lahjoituksena. Kun ostat heti perään LEGOn osakkeen, rikot lakia. Tuntuu erikoiselta.

Miten lapselle voi antaa lahjana ulkomaisia osakkeita ilman, että lakia rikkoo?…

Miesten ja naisten erot

Kuva
TL;DR

Sen lisäksi, että bloginlukijanaiset tienaavat, säästävät ja omaavat varallisuutta miehiä vähemmän, he odottavat myös matalampaa tuottoa. Erot todennäköisesti valtavan paljon räikeämmät koko väestössä.
Sukelletaanpa tietoon.
Kaikkihan me tiedämme, että naiset ansaitsevat miehiä vähemmän. Kun miesten keskiansio vuonna 2014 oli yli 3600, naisten keskitulo jäi hieman yli 3000 euroon (Tilastokeskus Iltalehden mukaan). Lukijoissani naisten mediaani-nettotulo oli noin 2200 ja miesten noin 2400. Tämä vastaa noin 3100 sekä 3500 euroa, vastaavasti.
Toisin sanoen naiset ovat verrokkinaisia parempituloisia ja miehet päin vastoin huonompituloisia. Toisinsanoen, lukijani ovat kansaa sukupuolitasa-arvoisempia.

Eivät silti lähellekään tasa-arvoisia.


Eroja syntyy paljon enemmän, kun tarkastellaan nettovarallisuutta. Hieman alle puolella miehistä on yli 50 000 euroa, kun taas naisista vastaava varallisuus on vain kolmasosalla.

Tälle ei löydä tästä datasta selitystä, mutta onhan se selvää, että s…

Lopetetaan se jeesustelu niistä vertaislainoista

Kuva
Keskimäärin vertaislainani yli 100 000 euron pääomasta palautuu 17,7% vuosittain. Sisäinen korkokanta on rästiin jääneet lainat pienellä alennuksessa huomioon ottaen 8,5%, mutta kasvamassa.

Kun luvut näyttävät tältä ja alkaa olla aina vaikeampi argumentoida vertaislainoja vastaan sijoitusnäkökulmasta, nousee usein eettisyys esiin. Ja se on ehdottomasti hyvä juttu. Mielestäni on hienoa, jos jaksaa sijoittaa eettisesti, vaikka se tarkoittaisi tuottojen jättämistä pöydälle. Itseäni ei kuitenkaan eettiset seikat vertaislainatoiminnassa häiritse. Vertaislainojen kohdalla epäilen kyseisen jeesustelun kumpuavan lähinnä siitä harmituksesta, ettei itsellä ole kanttia lähteä siihen mukaan. Harmittaa, kun muut saavat tuottoja ja sitä on näppärä perustella eettisillä valinnoilla.
Yksi usein kuultu argumentti vertaislainaamista vastaan on, että "siellä ovat vain ne ihmiset, jotka eivät mistään muualta enää saa lainaa". Tätä käytetään argumenttina siihen, että vertaislainatoiminta ei voi…

Webinaari osakkeiden poiminnasta

Kuten tuossa edellisessä postissa mainitsin, en ole osakepoimintaguru. Sadasosan verran olen ehkä indeksin voittanut, mutta se ei lämmitä, kun ottaa huomioon kaiken sen työn. Mainitsin myös seuraavani parin palvelun osakepoiminta-newsletteriä (ValueSignals ja Quant Investing). Näistä jälkimmäisen poiminta avataan huomenna ilmaisessa webinaarissa. Mikäli tämän tyyppiset palvelut yhtään kiinnostavat, niin kannattaa kurkata. Palvelun vetäjä ja omistaja ainakin kutsussa lupaa, ettei sisältö kestä yli 15 minuuttia, jonka jälkeen on Q&A.

Rekisteröityminen tästä linkistä. Ja tosiaan ei maksa mitään. Myyntipuhetta varmaan tulee olemaan, siihen kannattaa varautua. Ajankohta on huomenna, keskiviikkona 23. päivä, klo 15 Suomen aikaa.

Aikaisemmat asiaan liittyvät artikkelit:

Numeroita murskaamalla saa ylituottoa, kunhan pää kestää.Miten suojaudun karhumarkkinalta arvo-osakkeisiin sijoittamalla. Nähdään siellä!

Työkaluja osakkeiden poimintaan

Osakkeiden poiminta on taitolaji. Laji, jossa itse en ole valtavan hyvä. Siksi luotankin pariin palveluun, jossa tekijät näyttävät omilla nimillään esimerkkiä.
ValueSignalsKirjoitin viime keväänä palvelusta nimeltä ValueSignals, jonka nokkamiehenä toimii Olivier Dambrine. ValueSignals tarjoaa tilaajilleen kattavan osakescreenerin sekä kuukausittaisen uutiskirjeen. Uutiskirjeen osakesuosituksten mukainen salkku kasvoi 2017 lokakuuhun mennessä Euroopassa yli 22% ja Yhdysvalloissa lähes 20%.
Quant-InvestingQuant-Investing on toinen palvelu, jota käytän, lähinnä screenerin takia. Tim du Toit:in luotsaama palvelu seuraa kymmentä numeerista sijoitusstrategiaa, jotka 2017 vuoden aikana kasvoivat 16% ja 33% välillä.

Kummankin palvelun vahvuus on, että tekeminen on todella läpinäkyvää, omistajilla on omia rahoja kiinni omissa suosituksissaan ja esinnytään omilla nimillä.