Solidaarisuusvero - "hyvätuloiset, tervetuloa säästötalkoisiin"

Meinasimpa vetäistä iltakahvit väärään kurkkuun, kun MTV3 uutisoi kyselytutkimuksesta, jonka mukaan suurin osa kansasta kannustaa solidaarisuusveroa otsikolla, jossa toivotetaan hyvätuloiset tervetulleiksi säästötalkoisiin.

Nyt lopetetaan se lässytys!

Hyvätuloiset maksavat heikkotuloisten elintason jo nyt. Hyvätuloisin 8,5% maksaa jo nyt 68% kaikista ansio- ja pääomaveroista. (Akavalainen)

Veronmaksajien-ja-maksetun-valtion-asiotuleveron-jakauma-tuloluokittain-2013

Kuinka paljon pitää hyvätuloisen maksaa, ennenkuin se on tarpeeksi? Kuten Emilia Kullas kirjoittaa Talouselämässä, "suurituloinen on yhteiskunnan hyväkäs, joka ei koskaan maksa tarpeeksi."

Mietitäänpä jälleen MTV:n teettämän kyselytutkimuksen tuloksia ja katsotaan ylläolevaa jakaumaa. "Selvä enemmistö kannattaa hyvätuloisten solidaarisuusveroa." Keitäköhän tämä enemmistö on? Olisiko se kenties se huonotuloisin enemmistö, joka hädin tuskin kantaa tulo- ja pääomaveroja nytkään. Näihin veroihin pääosin osallistumaton enemmistö kuuluttaa mielipiteitään siitä, miten muilta pitäisi ottaa vielä enemmän pois. Miltäköhän tutkimustulos näyttäisi, jos maksetut verot toisivat edes vähän painoarvoa mielipiteille?

Tulojen ja varallisuuden perusteella maksettavat verot ovat lähes neljäsosa valtion budjetista. Arvonlisävero on yksinään lähes kolmasosa. Yhdessä nämä ovat jo yli puolet. (Valtionbudjetti.fi) Arvonlisäveroa maksetaan luonnollisesti kulutuksen mukaan: mitä enemmän kulutat, sen enemmän maksat. Suurempituloiset kantavat siksi myös arvonlisäverosta suuremman potin. Tästä on vähemmän dataa saatavilla, koska ihmisten kulutus on yksityisasia.

Yritysten kantamat yhteisö- valmiste- ym. -verot siirtyvät loppujen lopuksi aina kuluttajan maksettavaksi, ja sitä kautta pääosin suurituloisten. Kuinka paljon pitää suurituloisten maksaa, ennenkuin se alkaa riittämään?

Mitkä säästötalkoot?

Julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet suhteessa BKT:hen rajusti vuoden 2008 jälkeen. Eikö säästötalkoissa pitäisi saada menot laskemaan? Eihän solidaarisuusvero liity millään tavalla menojen pienentämiseen? "tervetuloa säästötalkoisiin", anna mun nauraa.

Kuvahaun tulos haulle valtion menot suhteessa bkt

Suomi on valtion menoissa BKT:n suhteessa EU:n kärkisijalla. Toisinsanoen, hyvätuloiset maksavat jo nyt Suomessa enemmän yhteiskunnan kuluja muihin EU-maihin verrattuna. Hyvätuloiset maksavat kuluja, jotka mahdollistavat erityisesti heikkotuloisten korkean elintason. Kyllä, korkean, globaalissa mittakaavassa.


Eli heikkotuloiset, tervetuloa säästötalkoisiin. Mistä teidän eduistanne, jotka suurituloisten maksamilla verorahoilla nyt maksetaan, haluaisitte ensimmäisenä luopua? Ratkaisuna ei voi olla suurituloisten verotuksen kiristäminen. Jo nyt näitä nettomaksajia on lukumäärällisesti todella vähän. Mitä enemmän menestyksestä ja työnteosta rankaistaan, sen matalammaksi kynnys lähteä maksamaan veronsa ulkomaille tulee. Itse ainakin tulen tätä menoa lähtemään maksamaan pääomatuloni kevyemmin verotettuihin maihin, kun lähden työelämästä.

Tiputetaan julkiset menot ensin vaikka Ruotsin tasolle. Tähän vaadittaisiin noin 14% menojen säästöt. Leikataanko vaikka kuntien tuet puoliin, pienennetään työttömyys-, asumis- ja toimeentulotukea neljänneksellä ja säästetään loput ministeröiden hallinnollisista kuluista? Ja nyt kun joku sanoo, että "ei niistä voida leikata noin paljoa", niin toista vastaavanlaista ehdotusta sitten peliin! Ja kun ei mitään sopua kuitenkaan saada aikaiseksi, leikataan kaikista ministeriöistä tasapuolisesti 14%, jonka pitää osua samassa suhteessa myös hallinnollisiin kuluihin. Voi toteuttaa portaistetusti, jos haluaa.

Yhteiskunnan nettosaajat, tervetuloa säästötalkoisiin!

Kommentit

  1. Suomessa ei näköjään kannata tienata kuin mahdollisimman vähän, muuten joutuu osallistumaan kaiken maaliman talkoisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten harmittaa se, että porukka, jolla on asiat verrattain hyvin käyttää demokratiaa keinona muilta pois ottamiseen ilman, että harkitaankaan sitä vaihtoehtoa että "ehkä meillä on vaan liian kallis valtio". Se ei koskaan ole syy, vaan se, että suurituloiset eivät "osallistu talkoisiin".

      Poista
  2. Kannatan juustohöyläperiaatetta menojen karsimisessa. Tällöin säästöt kohdistuvat tasapuolisesti kaikille osa-aluille. Ja voihan tuon esim. porrastaa useampaan vuoteen niin ei tule niin rajua pudotusta niille jotka joutuvat elämään tulonsiirtojen varassa. Tuossa voipi ikävän puolen lisäksi olla kannustinloukkuja purkava vaikutus kun työnteko tehdään jälleen kannattavammaksi myös matalapalkka aloilla. Suomalaiset ovat näet passivoituneempia verrattuna maihin jossa vastaavaan tasoisia turvaverkkoja ei löydy.

    Solidaarisuusvero oli noita aikanaan viimeisiä juttuja jonka vuoksi itsellä heräsi ajatus vähentää työntekoa koska verojen progressio nousi liikaa omaan makuuni. "Hyvin lypsävää lehmää ei kannattaisi tappaa."

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut kirjoitukset

Vertailu: paras osakevälittäjä ei ole Nordnet. Vai onko sittenkin?

Laskuri taloudelliseen riippumattomuuteen

Vertaislainoilla 20% korkotuottoon