Vertaislainojen riskit ovat pääosin hallittavissa



Vertaislainoista on aika vähän kokemuksia blogeissa - vielä vähemmän mitään tilastollisesti luotettavaa. Toki löytyy niitä "kerran kokeilin ja menetin kaikki rahani". Mutta jos totuus olisi noin ruma, miksi niitä palveluita on niin paljon ja miksi niillä on niin paljon asiakkaita?

Yleisin selitys on se, että palvelut houkuttelevat sijoittajia suurilla koroilla, mutta luottotappiot tulevat niin korkeiksi, että sijoittaja jää lopulta tappiolle ja luopuu vertaislainoista. Kirjoitin jo aiemmin vertaislainoista ja kerroin tuottoni olevan noin 20%. Tuosta on vasta kolme kuukautta, mutta siinäkin ajassa ymmärrykseni tästä markkinasta on jälleen kasvanut. Teen tämän blogipostisarjan päätteeksi vielä päivityksen yli 100 000 euron vertaislainasalkustani. Mikäli haluat, että vastaan johonkin tiettyyn kysymkseen siinä, laitahan kyssäriä kommenttikenttään.

Jos jaksat seurata:

  • opit mitä riskejä vertaislainoissa on
  • pääset funtsimaan kanssani vertaislainaamisen eettisiä puolia
  • opit paljonko vertaislainat tuottavat ja miten tuotto-odotusta voi mallintaa sekä
  • kuulet, mitä kokemuksia minulla on yli 100 000 euron vertaislainasalkustani
Tämän jälkeenkään ei tiedetä vielä absoluuttisia totuuksia, mutta ollaan jo lähempänä niitä.


Pysy siis kanavalla ja muista seurata Twitterissä ja Facebookissa, jos haluat pysyä tämänkin suhteen kärryillä.

Riskit vertaislainoissa

Vertaislainojen riskit ovat:
  • Maksaminen etuajassa
  • Vastapuoliriski
  • Likviditeettiriski
  • Lainan uudelleenneuvottelu perinnässä
  • Luottotappioriski
  • Lama

Maksaminen etuajassa

Kun lainanottaja maksaa lainansa etuajassa pääomasi palaa takaisin kassaan. Korkoa ehtii kertyä vain siltä ajalta, kun laina on ollut lainanottajalla. Tilanne on sama, kuin vuokranantajalla, jonka vuokralainen lähtee. Vuokranantaja joutuu etsimään uuden vuokralaisen ja tuolta ajalta pääoma ei tuota mitään. Vertaislainassa voi esimerkiksi viikko vierähtää siinä, kun yrität etsiä pääomallesi uuden kodin - tai pidempäänkin, mikäli sopivia lainanottajia ei heti löydy.

Vastapuoliriski

Ajatellaan, että olet käyttänyt jotakin vertaislainapalvelua ja olet lainannut automaattisella laina-allokaattorilla tuhannelle eri yksityishenkilölle jokaiselle 25 euroa. Tämä on tapahtunut automaattisesti, eikä ole vaatinut sinulta kuin odottelua. Sitten vertaislainapalvelu ajautuu rahallisten vaikeuksien kautta konkurssiin. Mitä tapahtuu lainoillesi?

Lainasopimukset on sinun ja lainanottajan välisiä ja siten täysin lainvoimaisia. Nämä 1000 ihmistä ovat edelleen sinulle velkaa ja voit velkoa heitä aivan normaalisti. Ainoa vaan, että se on aivan pirun työlästä. Velat nimittäin vanhenevat 3 vuodessa, ellei vanhenemista katkaista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joudut nyt itse selvittämään mitkä lainat ovat myöhässä ja huolehtimaan niiden karhuamisesta kerran kolmessa vuodessa.

Tuskin tätä tilannetta syntyy, sillä todennäköisemäpää konkurssitilanteessa on, että lainat myydään perintäyhtiölle tappiolla, tai koko lainojenvälitysbisnes myydään toiselle vertaislainapalvelulle. Mielummin niin, kuin joutua itse tuota rulianssia hoitamaan. Mikäli asia jännittää, voi toki sijoittaa isompia summia ja hajauttaa vähemmän. Näin ollen, jos noin dorka tilanne yllättää, onkin rahat kiinni 50x 500 euron lainoissa. Ei sekään hauskaa, mutta helpompaa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa sitä, että et helposti saa sijoitustasi takaisin rahaksi, vaikka haluaisit. Vertaislainat ovat valtavan epälikvidejä: olet tehnyt sopimuksen esimerkiksi kolmen vuoden lainalle ja sitä ei voi pyytää nopeammin pois.  Osalla vertaislainapalveluista on toki jälkimarkkinapaikka, jossa voit myydä lainasi toiselle sijoittajalle. Nämä kaupat tapahtuvat ymmärtääkseni useimmin alennuksella eivätkä volyymit ole riittävät esimerkiksi oman salkkuni realisoimiseksi mihinkään järkevään hintaan tai aikatauluun.

Mikäli likviditeetti on tärkeää, kannattaa etsiä muita sijoitusinstrumenttejä. Likviditeettiin vaikuttaa myös merkittävästi seuraava kohta, perintä.

Perintä

Merkittävä osa vertaislainoista jää rästiin. Palvelusta hieman riippuen 20%-30% päätyy perintään. Jotkut vertaislainapalvelut siirtävät myöhässä olevan lainan perintäyhtiön hoidettavaksi ja toiset myyvät lainan perintäyhtiölle (kts. kohta luottotappio).

Perinnästä aiheutuu sijoittajalle kaksi merkittävää asiaa:
  • Lainanottaja neuvottelee maksuaikataulun uusiksi, yleensä pidemmäksi.
  • Laina kerää sovittua korkoa 180 päivää, jonka jälkeen lainalle tulee enää Suomen Pankin ilmoittama viivästyskorko (tällä hetkellä 7%)
3 vuoden laina, jolle sovittiin vaikkapa 20% korko muuttuukin yhtäkkiä esimerkiksi 5v lainaksi 7% korolla. Toki jos joka eurolle saisi 7% korkoa, olisi asiat melko hyvin, mutta kun pitäisi kattaa vielä luottotappiotkin.

Perinnän aiheuttamia riskejä voi muuttaa ennustettavammiksi valitsemalla lainapalveluntarjoajaksi sellainen, joka ostaa erääntyneet lainat takaisin. Seuraavassa blogipostissa käyn läpi sen, miten nämä vaikuttavat tuottoihin.

Ulosotto

Perintään joutuneista lainoista noin 30% joutuu ulosottoon, eli noin 6%-9% koko sijoitusten määrästä. Näiden lainojen kohdalla lainanottaja ei ole pystynyt hoitamaan perinnässä olevia lainojaan, vaan niille on jouduttu hakemaan oikeudesta ulosottopäätös.

Oikeuden ulosottopäätöksestä seuraa lainanottajalle maksuhäiriömerkintä ja ulosottoviranomainen voi ulosottaa velkaa omaisuudesta sekä esimerkiksi palkasta. Suomessa ulosoton täytäntöönpanokelpoisuus on 20 vuotta, kun velkoja on yksityishenkilö, joten ulosottosuhde voi kestää pitkäänkin. Ulosottoon joutuneiden lainojen tilastosta itselläni ei ole muita kuin arvauksia. Epäilen, että suurin osa onnistuu kuitenkin hoitamaan lainansa jossain vaiheessa 20 vuoden aikana pois.

Mikäli vertaislainapaikkasi ei myy erääntyneitä laskuja vaan hoitaa perintää puolestasi tai perintäyhtiön kautta, kannattaa ulosottoriskiä hallita valitsemalla lainanottajiksi henkilöitä, joilla on todennäköisemmin omaisuutta ja/tai vakaat tulot.

Luottotappio

Osa tuosta ulosotetusta ei tule koskaan maksuun. Yksityishenkilöiden välisten velkojen arvonaleneminen (eli luottotappio) ei nykylainsäädännöllä ole verovähennyskelpoista (kts. kohta 3.8.1.1). Tähän on haettu muutosta ja ennakkopäätös oli sijoittajalle suotuisa: luottotappio olisi verovähennyskelpoista. Ennakkopäätös ei ole lainvoimainen.

Osa vertaislainapalveluista myy myöhässä olevan lainan perintäyhtiölle alennuksella. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa yksityissijoittajalle välitöntä verovähennyskelvotonta luottotappiota, mutta pääoma palautuu kiertoon melko nopeasti. Näin sijoittaja välttyy pitkiltä lainasuhteilta, mutta toisaalta kärsii ikävästi tappioita.

Lama

Kuten viimeksikin kirjoitin, lama voi pyyhkiä lainanottajien velanmaksukykyä niin rankasti, että tuntuu pahalta. Tämän riskin ennustaminen on aika hankalaa, mutta tiettyihin indikaattoreihin voi koettaa nojata.

Esimerkiksi positiivista on, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat hyvällä tasolla ja tulot ovat kasvussa lähes kaikilla sosioekonomisilla luokilla. Myös oikaistu reaalitulo on hyvässä kasvussa.

Suomen ulosottovelalliset kuitenkin ovat lievässä kasvussa, ja kotitalouksien velkaantumisaste kasvaa aika merkittävästi. Samalla työttömyysaste on pienessä kasvussa. Säästämisaste on painunut pakkaselle. Korkojen kääntyessä taas nousuun, tulee varmasti maksuvaikeuksia monelle ja osalla voi talo joutua ulosottoon.

Enemmän kuitenkin ehkä hyvää kuin huonoa. Tämä näkyy myös siitä, että prosentuaalisesti yhä harvempi talous on kokenut vaikeuksia saada tulojaan riittämään.





Tuleeko muita riskejä mieleen, kommentoi alle, niin laitan listalle.

Kommentit

  1. Sijoitatko vain suomalaisiin vertaislainoihin? Itse pyrin vähentämään riskiä hajauttamalla vertaislainojani pitkin Eurooppaa. Päteviksi palveluiksi tähän olen kokenut Twinon ja Mintoksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro, en pelkästään. Salkussa on myös itäblokin maiden lainoja, mutta toistaiseksi vielä tosi testimuotoisesti. Näistä on sen verran hintsusti dataa, että en vielä lainojen dynamiikasta tarpeeksi, erityisesti kuinka suuri osa jää rästiin.

      Millaisia nimelliskorkoja olet saanut Twinossa ja Mintoksessa? Miten arvioit kokonaistuottoja, kun luottotappiot otetaan huomioon? Noiden tilastot antavat ymmärtää noin 10%-12% tuottoja. Ovatko linjassa omien kokemusten kanssa?

      Hyviltä palveluilta näyttävät ja saatanpa lähteä kokeilemaankin. Olen nyt testannut muutamia palveluita ja aika erilaisia tuottoja saa. Siksi ihan hyvä olla muutamassa hyvässä mukana, jotta näkee, miten ala kehittyy ja mistä saa milloinkin parhaimman tuoton.

      Kiitos noista vinkeistä, täytyy tutustua!

      Poista
  2. Mikä on lopullinen vuosikorkosi kaikkien tappioiden jälkeen? Miten suureksi arvioit sen heiton? Koska tuskin se juuri siinä prosentissa pysyy, paitsi jos otanta on todella suuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymyksestä. Vastaan tähän paremmin tulevassa postissa, jossa tuodaan vähän paremmin myös perusteluja esiin.

      Heittoihin voin ottaa myös tilastollisesti kantaa, onko prosessi kontrollissa jne.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut kirjoitukset

Vertailu: paras osakevälittäjä ei ole Nordnet. Vai onko sittenkin?

Laskuri taloudelliseen riippumattomuuteen

Vertaislainoilla 20% korkotuottoon