Henkivakuutus on vedonlyöntiä sen puolesta, että käy huonosti.

Minut kutsui talvella tapaamiseen eräs erittäin hanakka puhelinmyyjä. Myyjä kertoi, että omat vakuutuksensa kannattaa kilpailuttaa jopa vuosittain. Miksipä ei. Oman taloutemme vakuutukset ovat tällä hetkellä melko kevyet: koti-, matka- ja sukellusvakuutus. Kilpailutettavia näistä on käytännössä koti- ja matkavakuutus, jotka ovat yhteensä kenties 280 euroa vuosittain. Kotivakuutukseen kuuluu oikeusturvavakuutus.

Säästäminen tuollaisesta summasta on aika vaikeaa. Päätin kuitenkin myöntyä tapaamiseen, koska myyntityö ei ole helppoa ja yritystä löytyi.

Keskustelun lopputuloksena koti- ja matkavakuutuksemme eivät laskisi prosenttia enempää. Näiden lisäksi pitäisi ottaa erillinen oikeusturvavakuutus, joka kasvattaisi vakuutustemme hintaa itseasiassa lähes kymmenisen prosenttia.

Mutta näistä emme tunnin tapaamisen aikana keskustelleet lainkaan. Sen sijaan keskustelu keskittyi uusien vakuutusten myyntiin: henki-, työkyvyttömyys- ja sairauskuluvakuutukseen.

Henkivakuutus

Kuollessani omaiseni saisivat 10 000 €. Lämmittääkö? ei. Kuollessani vaimoni saa myös koko omaisuuteni, joka on monta kertaa tuon arvoinen. Pieni lohtu siis, josta en olisi valmis juuri maksamaan.

Työkyvyttömyysvakuutus

Pitkäaikaisessa työkyvyttömyystilanteessa korvaukset voisivat nousta muutamaan kymmeneen tuhanteen. Kuitenkaan ensimmäiseltä kuukaudelta ei korvauksia tulisi.

Sairauskuluvakuutus

Sairauden tai tapaturman sattuessa, kulujen noustessa hieman yli 1 000 €, korvataan muutamaan kymmeneen tuhanteen asti. Sairaalan hoitopäivämaksuissa on päiväkohtainen katto, joka rajaa korvauksen kohtuulliseksi.

Suomessa kuitenkin tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita yllättävässä tilanteessa yksityistä hoitoa julkisen sijaan.

Mitä lysti maksaa?

Arvaatteko?

Lähes kahdeksansataa euroa vuodessa (siis pelkästään nuo henkilövakuutukset).

Kannattaako? Ei omalla kohdallani.

Vakuutuksia tarjotaan 38 vuoden ajalle, vuosimaksun pysyesssä tuona aikana samana. Mikäli joka vuosi todennäköisyys vastoinkäymiselle on noin 1.8%, on 38 vuoden aikana hieman todennäköisempää ettei kertaakaan satu mitään, kuin että jotakin sattuu. Näillä oletuksilla korvauksen tulisi olla noin 45 000 €, jotta riski kannattaisi. Tämä on todella lähellä vakuutusten maksimikorvauksia ja onkin todennäköisempää, että korvaukset ovat vastoinkäymisissä pienempiä. Odotusarvo 38 vuoden aikana on 0,68.

Ovatko pitkäaikaisten työkyvyttömyystilanteiden tai vakavien sairastumisten, jossa yksityinen hoito tuottaisi merkittävästi paremman tuloksen, vuosittainen todennäköisyys suurempi kuin 1.8%? Lähes yksi viidestäkymmenestä? En usko, ainakaan perusterveellä ihmisellä, joka urheilee ja pyrkii pitämään huolta myös henkisestä hyvinvoinnistaan.

Jos sen sijaan sijoittaisin tuon 800 euroa joka vuosi 38 vuoden ajan ja saisin sille 7% tuoton, olisi tuo kasvanut lähes 150 000 euroon.

Vakuutuksen ottaminen on vedonlyöntiä sen puolesta, että käy jotakin pahaa. Vakuutusyhtiöt tekevät näillä rahaa, joten talo aina voittaa. Kannattaakin kysyä, selviääkö taloutesi kyseisistä vastoinkäymisistä. Tilanteessa, jossa taloudessa on esimerkiksi vain yksi työssäkäyvä, vakuutuksen ottaminen voi olla hyvinkin perusteltua. Tai mikäli varallisuutta ei juuri kerry.

Kuitenkin tilanteessa, jossa kaikkein ikävimmästäkin tapahtumasta saatavat korvaukset ovat murto-osia varallisuudesta kannattaa ottaa laskin käteen ja pohtia todennäköisyyksiä. Mikäli odotusarvot vakuutuksissa ovat negatiivisia ja ilmankin selviää, miksi ottaa niitä?

Toki, jos vakuutukset saavat sinut nukkumaan yösi paremmin, se varmasti on kannattava sijoitus omaan mielenterveyteen.