Haluan kaiken heti, heti, heti!

Säästäminen on tylsää. Sitä paitsi, rahan laittaminen sivuun tulevaisuutta varten on todella pahasti vastoin ihmisen luonnetta. Ihmisen luonnollisin tapa arvottaa tulevaisuutta ei toimi samoin kuin kauppatieteissä, eli tavallisella diskonttauksella. Jos mietitään esimerkiksi pikavippejä, satojen - jopa tuhansien - prosenttien "todellisia vuosikorkoja" pyytävät pikavippilainat ovat täysin järjettömiä. Kuitenkin ne menestyvät todella hyvin, ja uusia palveluja syntyy kuin sieniä sateella.

Ihmisen luonnollinen tapa arvottaa tulevaisuutta on ns. hyperbolisella diskonttauksella, jossa diskonttokorko kasvaa ajan funktiona. Tämä aiheuttaa jänniä ilmiöitä, esimerkiksi, kymmenen viikon päästä saatava 100€ tuntuu huonommalta vaihtoehdolta yhdentoista viikon päästä saatavaan 115 euroon verrattuna - tokihan sitä jaksaa viikon ylimääräistä odottaa, jos sillä saa 15 euroa lisää. Kuitenkin, kun kymmenen viikkoa  alkaa tulla täyteen, rupeaa tuo 100€ polttelemaan, ja ylimääräinen viikko mitättömän 15€ vuoksi tuntuu olevan täysin liikaa.

Esimerkiksi vippi.fi tarjoaa 100 euron pikavippiä, josta 7 päivän jälkeen joutuu maksamaan 15€ korkoa. Vuosikorko, jolla tämä alkaisi käymään järkeen, tulisi olla melkein 150 000 %. Tätä lukua muuten ei tule sekoittaa kuluttajansuojalain antamaan "todelliseen vuosikorkoon". Kyseisessä esimerkissä tuo olisi nimittäin "vain" joitain satoja prosentteja.

Talouden tapa arvottaa rahaa

Jatketaan samalla esimerkillä. Jos oletetaan että haluat normaalisti 10% tuoton rahoillesi, on ylläoleva vaihtoehto 100 ja 115 euron välillä, diskontattuna mihin hetkeen hyvänsä, päivän selvä juttu. Tilanne näyttää kutakuinkin tältä:


Aika ei tällä diskonttokorolla pääse kovin paljoa vaikuttamaan.

"Luonnollinen", hyperbolinen diskonttaus

Hyperbolisessa diskonttauksessa, arvoa odottava henkilö laittaa suuren painoarvon sille, kuinka äkkiä hän arvon saa. Tämä on varmasti jokaiselle täysin yksilöllistä, mutta havainnoidakseni, se tuntuu jotensakin tältä:


Tuo 115€ tuntuu alussa arvokkaammalta, mutta mitä lähemmäksi 10. viikkoa päästään, sen jyrkemmin nopeammin saatavan vaihtoehdon arvo nousee.

Säästäminen ei ole "luonnollista"

Ihmisen käyttäytyminen tällä tavoin osoittaa, että säästäminen ei ole luonnollista. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii törsäämistä: matka Australiaan, päiväretki huvipuistoon, kilo karkkia. En tarkoita, että ikinä ei kannattaisi mitään ostaa, joka ei ole "taloudellisesti järkevää". Elämästä nauttiminen menee varmasti puisevaksi, jos joka kolapulloa ostaessa tekee laskelmat, miten paljon se 1,5€ on 40 vuoden päästä. Tarkoitan vain sitä, että joskus rahaa käyttäessään voi olla hyödyllistä miettiä, nauttiiko siitä uudesta SodaStreamista Crystalista oikeasti koko rahan edestä, vai riittääkö se sittenkin se Wassermaxx :)

Minun luonne oli muuten ostamassa jo sitä Crystalia.

Nokian tulosjulkistus ja sijoittajien reaktio

Nokian tulosjulkistus ei näyttänyt tyydyttävän kaikkein hermostuneimpia sijoittajia, vaan osake luisui 5% laskuun, josta on jo tällä hetkellä kivunnut melkein takaisin. Kävi hyvä hetki tankata lisää.

Osakekohtainen tulos nyykähti 8% edelliseen vuoteen verrattuna, mutta esimerkiksi devices & services liikevaihto kasvoi 5%. Ei pöllömmin.

Kuinka suuren osan säästöistään kannattaa laittaa PS-tilille?

Tässäpä varsinaisen monisyinen ongelma: kuinka suuri osa sijoituksistaan ja säästöistään kannattaa siirtää PS-tilille? Heti alkuun mainittava, että aihe on liian vaikea minulle laskea täydellisesti. Mutta arvioida voi melko pitkälle, jotta pääsee ainakin suurinpiirtein oikeaan suuruusluokkaan.

Koko PS-tilin järkevyys riippuu tietenkin täysin omasta tilanteesta, kuinka paljon voi säästää, kuinka paljon meinaa kuluttaa, missä vaiheessa rahoja alkaa tarvitsemaan ja niin edelleen. Itseäni kiinnosti lähinnä se, missä suuruusluokassa tuo PS-tilin osuus kannattaa pitää: 0%? 10%? 50%? 100%? Lopulta päädyin siihen, että  noin 5%-15% voisi sopia minulle, mutta tuskin enempää, koska ajattelin alkaa syömään säästöjäni ennen eläköitymistäni. Itselläni ei siis (ainakaan vielä) ole PS-tiliä, mutta sellaista kyllä harkitsen.

Allaoleva esimerkki on aika fiktiivinen, mutta ihan realistinen.

Klikkaa kuvaa avataksesi esimerkin

Laskelmien oletuksia

Tein laskelmat sillä oletuksella että sijoitusvuodet käydään vaikka töissä ja kerätään varallisuutta, kun eläkeikään on noin tuon verran vuosia (eli koska PS-tili erääntyy). PS osuus ilmoittaa, kuinka suuren osan varoista pyrkii sijoitusvaiheessa laittamaan PS-tilille. Vuosituotto on ennakoitu tuotto sijoituksilleen yhteensä. Kuukausisijoitus on euroissa kuukausittain sijoitettava määrä (tosin, lasken vuositasolla, jolloin pieni korkoa-korolle vaikutus on todellista pienempi). Salkun kiertonopeus on oikeastaan keskimääräinen osakkeen holdaus aika, eli kuinka pitkässä ajassa kaikki salkun osakkeet vaihtuvat uusiin.
Inflaatio luonnollisesti vaikuttaa aivan älyttömän paljon näin pitkäkantoisissa laskelmissa.
Varojen nostoaika alkaa sijoitusvuosien jälkeen, jolloin oletetaan, että kuukausisijoitukset vaihtuvat kuukausinostoihin. Tälloin voi vielä määrittää, kuinka suuren %osan myyntivoitoistaan haluaa siirtää PS-tilille.

[Edit 24.1.2011] Huomasin että tuo salkun kiertonopeus oli ihan väärin laskettu. Tein nyt uuden tavan ottaa huomioon tuon, joka hieman suosii tavallisia tilejä, muttei tavattoman paljoa.

Voitte kokeilla omia arvojanne tuohon, siitä minulla on toinen versio itselleni tallessa. Jos kokeilette omia arvoja, pitäkää huoli, etteivät tilit ole miinuksella missään vaiheessa.

Miten optimoin?

Pitkäaikaisessa suunnittelussa on syytä pitää monta asiaa mielessä. Jos optimointia katsoo matemaattisesta näkökulmasta, tulisi tavallisen sijoitustilin sisältää juuri sen verran osakkeita, että ne on juuri kuluttanut nollaan ennen PS-tilin raukeamista. Realistisesti ottaen on kuitenkin syytä pitää jonkinlaista turvamarginaalia "pahan päivän varalle", joten eläköityessä, tavallisella tilillä on syytä olla vielä katetta reilustikin. Jos taas tuon tilin kate on eläköityessä todella suuri, ei PS-tiliä käytä tehokkaasti hyväkseen.

Kannattaa myös tarkistaa kaikki oletuksensa, ja jos on epävarma, arvioi mielummin alakanttiin. Arvoja muuntelemalla voit tehdä herkkyysanalyysiä PS-sijoitusstrategiallesi. Suurin vaara on kuitenkin tehdä liian optimistinen strategia, jolloin varansa nostaa liian aikaisin.

PS-tilin hyödyt?

Laskelmia voi samalla käytää PS-tilin hyötyjen laskemiseen pitkällä aikavälillä. Pienilläkin eroilla on näin kauaskantoisissa laskelmissa merkittävä vaikutus.

Varsinkin alkuvaiheessa, kun PS tili on euromääräisesti pieni, tulee tehokas hajauttaminen olemaan PS tilin sisällä vaikeaa. Tässä tilanteessa joutuu joko hajauttamisesta joustamaan, tai sijoittamaan ETF:iin.

Laskelmat ovat suuntaa antavia

Painotan vielä kerran, että laskelmat eivät missään nimessä ota kaikkea huomioon (koska haluat ostaa talon? auton? koiran? Kasvaako/pieneneekö kk-sijoituksesi? yms.). Tavoite oli tehdä yksinkertaistettuja laskelmia ja päästä jonkinlaiseen prosenttiosuuteen, kuinka iso osa sijoituksistaan on järkevää kanavoida mahdolliselle PS-tilille. Päädyin siihen, että aika pieni osa, riippuen siitä, kuinka kaukana sijoitusvuosien loppu on eläköitymisestä.

Mitä jäi käteen?

PS-tilin hyödyt ovat kyllä olemassa, mutta PS-tiliä tulee käyttää todella harkiten. Kuitenkin jo pienellä määrällä, PS-tilien hyödyt tulevat pitkässä juoksussa esiin. Kannattaa siis harkita, mutta tapauskohtaisesti vaikkapa tarjoamaani laskuria hyödyntäen.

Kommentoikaapa, jäikö jotakin todella oleellista ulkopuolelle?

Indeksin voittaminen yksinkertaisella strategialla: Joel Greenblatt ja Magic Formula

Lue myös: Numeronmurskaajagurun indeksinvoittava strategia: James O'Shaughnessy
Tämä blogikirjoitus on yhdeksäs osa kymmenenosaista blogisarjaa

Joel Greenblatt
Joel Greenblatt (1957-)

Joel Greenblatt on hyvin menestyvä ja terävä sälli, jonka Magic Formula -strategia on tämän blogisarjan strategioista yksinkertaisin, mutta erittäin menestynyt.
Joel itsekin on sanonut, että tämä strategia ei missään nimessä toimi aina tai edes joka toinen vuosi. Välillä indeksiä huonompia jaksoja on pitempiäkin. Mutta se toimii pitkällä juoksulla.
Monen kritiikki kaiken maailman "systeemejä" kohtaan onkin juuri se, että jos se toimii aina, tieto leviää kaikille kuin kulovalkea, minkä jälkeen systeemi on hyödytön. Greenblatt perustelee yksinkertaisen strategiansa toimivuutta juurikin siitä syystä, ettei se toimi aina.

Greenblattin strategia

Greenblatt perustaa koko strategiansa hyvin yksinkertaiseen fundamenttiajatteluun:
"Sijoita N määrään yrityksiä, jotka ovat halvimpia nettotulon ja sijoitetun pääoman tuoton suhteen." Siinä kaikki.

Katsotaanpa hieman tarkemmin
  1. Valitse joku raja yrityksen pörssiarvolle. Joel valitsi 3,500 Yhdysvaltojen suurinta yritystä.
    • Greenblatt poissulki ulkomaiset, rahoitusalan sekä peruspalvelutyritykset (sähkö jne.)
  2. Jaa EBIT sijoitetulla pääomalla (nettokäyttöpääoma + nettokäyttöomaisuudella)
    • Anna parhaalle yritykselle 1 piste, seuraavalle 2 jne
  3. Jaa EBIT yritysarvolla (Enterprise value)
    • Anna parhaalle yritykselle 1 piste, seuraavalle 2 jne
  4. Summaa 2- ja 3- kohtien pisteet.
  5. Valitse esim 20 pienintä pistemäärää.
Salkkusi on valmis. Tämän voi tehdä vaikka joka kuukausi, tai kerran vuodessa. 

Ja sitten se Magic Formulan track record
Loppusanat

Strategian ei todellakaan tarvitse olla monimutkainen. Näinkin yksinkertaisella strategialla pärjää äärettömän hyvin, todennäköisesti muita paremmin.
Luvut eivät valehtele, ainakaan noin tilastollisesti keskimäärin ;)

Numeronmurskaajagurun indeksinvoittava strategia: James O'Shaughnessy

Lue myös: Kasvusijoittamista indeksiä kovempaan tahtiin Martin Zweigin tapaan
Tämä blogikirjoitus on kahdeksas osa kymmenenosaista blogisarjaa

James O'Shaugnessy
James O'Shaugnessy

James on gurusarjan kahdeksas guru ja poppoon ensimmäinen, jonka strategia on rakennettu nykyaikaisia back-testaus tekniikoita hyödyntäen. O'Shaugnessy tunnetaan parhaiten bestseller-kirjasta "What Works on Wall Street", joka selittää hyvin seikkaperäisesti strategian, jonka James on back-testannut usean vuosikymmenen ajalta. Luonnollisesti kirja on saanut myös paljon kritiikkiä siitä, että strategian muodostamisessa on luotettu liikaa matemaattisiin korrelaatioihin, joiden ennustettavuusarvo on kyseenalainen.

Mutta on James ansainnut paikkansa tässä gurusarjassa, sillä vaikka kyseisen kirjan strategiaa kyseenalaistettaisiin, on James hullun rikas ja hallituksen puheenjohtajana, CEO:na sekä CIO:na  O'Shaugnessy Asset Managementissä - yrityksessä, joka hallinnoi miljardien dollareiden arvosta sijoituksia. Hänellä on myös maailman ensimmäinen patentoitu sijoitusstrategia, eli ei pöhkömpi sälli.

O'Shaugnessy loi erilaisia strategioita eri tyyppisille firmoille, mutta yksi näyttäisi nousseen lopulta muiden yläpuolelle: United Cornerstone Strategy. Strategia jakautuu kahteen osaan: viisi-kohtaiseen Cornerstone Value -strategiaan ja neljäkohtaiseen Cornerstone Growth -strategiaan.

United Cornerstone Strategy
Osa 1: Cornerstone Growth Strategy
  1. Pörssiarvo yli 150M, niillä on osakevaihtoa riittävästi ja käyttäytyvät jo ennustettavasti
  2. EPS systemaattisesti kasvanut viimeisen viiden vuoden ajalta
  3. Price-Sales -luku < 1.5
  4. Edellisen 3 kriteerin läpäisseistä yrityksistä, Relative Strength top 50 joukossa
Osa 2: Cornerstone Value Strategy
  1. Pörssiarvo yli 1B, antavat tasaisempaa tuottoa kuin pienemmät
  2. Osakekohtainen kassavirta yli markkinan keskiarvon
  3. Osakkeiden määrä (Shares outstanding), yli markkinan keskiarvon
  4. Edellisen 12-kuukauden myynti yli 1.5 kertainen markkinan keskiarvoon
  5. Edellisen 4 kriteerin läpäisseistä yrityksistä, top 50 osingonmaksajan joukossa
United Cornerstone Strategy käyttää kumpaakin ylläolevaa, ja strategian mukaan salkkuun tipahtelee parhaimmat osakkeet tilanteen mukaan, kummasta tahansa strategiasta. Välillä paino on kasvulla, toisinaan arvolla. Strategia on kovin yksinkertainen, mutta vaatii todella taustatyötä (tai hyvän tietokannan).

James O'Shaugnessyn strategian Track-record
Validea.com on seurannut strategian mukaisia 10 ja 20 osakkeen portfolioita vuodesta 2003 lähtien. Kun S&P 500 on kasvanut vuositasolla 3,5%, ovat Jamesin strategian salkut vastaavasti lihonneet 9,4% sekä 10,1%.

Loppusanat
Käsitellyistä strategioista O'Shaugnessyn strategia on ensimmäinen, joka kaksiosaisuudessaan mukautuu markkinatilanteen mukaan luonnollisesti. Tämä ehkä kannattaakin pitää mielessä: eri strategiat toimivat eri tavalla markkinatilanteesta riippuen. Strategiaansa ei kuitenkaan voi vaihtaa epäsystemaattisesti fiilispohjalta, vaan strategian vaihdon on oltava osa systemaattista, pitkäjänteistä strategiaa.

Hyvää alkanutta vuotta 2011!